Hämeenlinnan kaupunki myönsi minulle kulttuuripalkinnon kaupungin syntymäpäivänä 19.1. Palkintoperusteluissa mainitaan työ Retoriikan kesäkoulun ja Linnajazz-festivaalin hyväksi. Pidin palkintotilaisuudessa alla olevan kiitospuheen.

* * *

Kiitos! Olen kiitollinen ja tämä merkitsee minulle paljon. Olen syntyperäinen hämeenlinnalainen. Olen viettänyt täällä lapsuuteni ja nuoruuteni. Kävin katsastamassa Helsingin, jossa vietin opiskeluvuoteni, mutta palasin synnyinkaupunkiini. Pidän Hämeenlinnasta ja haluan työssäni ja vapaa-ajallani toimia kaupungin ja yhteisön hyväksi.

Hämeenlinna on kulttuurin tyyssija. Näissä maisemissa Jean Sibelius eli lapsuutensa ja nuoruutensa päivät – vuodet jolloin hänen luovuutensa ja mielikuvituksensa kehittyi. Sibeliuksen musiikin tuntevat kaikki, mutta aivan jokainen ei muista, että hän teki Suomen ensimmäisen kalliomaalauslöydön Hvitträskissä.

Edes muinaisaikojen ihmiset eivät viettäneet kaikkea aikaansa vain varmistaakseen hengissäpysymistään, eli metsästäen, kalastaen, marjastaen ja tapellen susien ja karhujen kanssa. Heillä oli myös hetkiä, jolloin he maalasivat kallioon. Ne olivat hetkiä, jolloin kulttuuri syntyi.

Muinaisaikojen kalliomaalaukset eivät ehkä olleet samalla tavalla taidetta, kuin miten meillä nykyään maalaustaide mielletään – mutta yhtä kaikki ne olivat askelia sellaiseen todellisuuteen, joka ylittää arkipäivän tavanomaiset askareet. Monet ovat sitä mieltä, että kalliomaalaukset olivat osa muinaisuskon harjoittamista – ja siten ne edustivat pyrkimystä toiseen todellisuuteen ja toiseen maailmaan kuin arkielämä.

Tämä syväinhimillinen taipumus ei ole poistunut meistä digitaalisen ajan ihmisistä. Ei meillekään kelpaa se, että vain teemme työtä, käymme kaupassa, syömme ja nukumme. Kaipaamme elämäämme hetkiä, jotka nousevat arjen arkipäiväisyyksien yläpuolelle. Kaipaamme ruokaa sielullemme ja hengellemme. Me kaikki kaipaamme joskus iloa, valoa ja hauskuutta. Se ei ole meille ihmisille mikään ylimääräinen lisä vaan perustavanlaatuinen osa ihmisyyttämme.

Siksi kulttuuri ei ole mikään kaiken päälle pistettävä lisä tai vaihtoehto vaan osa kaikkien ihmisten elämää, tavalla tai toisella. Tavalla tai toisella tarkoittaa sitä, että kulttuuri on muodoltaan monimuotoista: ei ole vain yhtä tapaa ylevöittää sielua. Joillekin se on musiikki: minulle erityisesti jazz-musiikki ja musta rytmimusiikki. Toiselle se on kuvataide, jollekin kirjallisuus, monille näyttämötaide ja niin edelleen.

On tieteellisesti todistettu, että kulttuurista nauttiminen ja oma kulttuurin tuottaminen on hyväksi ei ainoastaan henkiselle vaan myös fyysiselle terveydelle. Jo tässä mielessä kaupungin panostaminen kulttuuriin ja tapahtumiin ei ole hyväntekeväisyyttä vaan se on satsaus tulevaisuuteen: onnelliseen hämeenlinnalaisuuteen. Eläväinen kulttuuri kyllä houkuttaa ihmisiä luokseen. Siksi kulttuurisesta runsaudesta huolta pitävä kaupunki on myös kiinnostava kaupunki: se on kiinnostava matkailijoille ja se on kiinnostava niille, jotka harkitsevat Hämeenlinnaa uutena asuinpaikkanaan.

Kun mahdollisuudet annetaan kaupunkilaisille, voi syntyä mitä vain, sellaista mitä me emme vielä näe tai osaa edes kuvitella. Hyvin tuntemani Linnajazz-tapahtuma on syntynyt alun perin piskuisen Hämeenlinnan soitannollisen kerhon aktiivien parissa: he loivat tapahtuman itselleen, jotta pääsisivät itse esittämään musiikkia. Nyt siellä on kolmenkymmenen vuoden ajan kuultu parhaita suomalaisia jazz-artisteja, joka kesä, ja vieläpä suomalaisittain aivan ainutlaatuisessa kaikille ilmaisessa isossa puistokonsertissa.

Kun kerran pienet ihmisten yhteenliittymät kykenevät tällaiseen, olen varma että parhaat hengentuotteet ovat vielä edessämme. Odotankin kiinnostuneena tulevaisuutta, koska olen aivan vakuuttunut, että kaupunkimme ymmärtää kulttuurin arvon myös niin, että se näkyy ja tuntuu asiaankuuluvissa budjeteissa.

Rohkaisen jokaista hämeenlinnalaista etsimään itselle ominaisia – iloisia ja hauskoja – tapoja harrastaa ja harjoittaa kulttuuria, joko yksin kulttuurin nauttijana tai yhdessä muiden kanssa kulttuurin tuottajana. Olivatpa ajat muuten helpot taikka vaikeammat, kulttuuri on se, joka antaa elämällemme virtaa, suuntaa ja merkitystä.