Haluan esitellä kätevän työkalun, jota tuli käytettyä aikoinaan yliopistossa erilaisissa argumentaatioanalyyseissa. Brittifilosofi Stephen E. Toulmin (Wittgensteinin oppilas) kehitti vuonna 1958 julkaistussa kirjassaan The Uses of Argument argumentaatioanalyysin mallin, josta tuli huippusuosittu. Se on edelleen oikein käyttökelpoinen väline hahmottamaan, miten argumentaatio rakentuu.

Olen aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka voit terästää omaa argumentointiasi (täällä ja täällä), mutta nyt otamme haltuun välineen, jolla voimme ymmärtää kenen tahansa argumentointia paremmin.

Toulminin suurin ansio on siinä, että hän toi argumentoinnin takaisin käytännön elämään. Ihmiset eivät käytä tavallisessa elämässä muodollista logiikkaa, vaan väittely ja argumentointi ovat arkisia taitoja: yleisö, tilanne ja kulttuuri ratkaisevat, mikä kuulostaa vakuuttavalta.

Malli auttaa purkamaan monimutkaisen väitteen selkeään rakenteeseen: mitä väitetään, millä perusteella ja minkä oletuksen varassa. Tämä tekee piilevät taustaoletukset näkyviksi ja avaa keskustelun niiden kestävyydestä.

Toulminin malli on helppo oppia, ja kun se on sinulla hallussa, voit tehdä ketterästi argumentaatioanalyyseja aina, kun joku esittää väitteitä, olipa tilanne millainen tahansa.

Tältä se näyttää:

Seuraavaksi katsotaan vaihe kerrallaan, miten malli rakentuu.

1) Perustelu → väite

Perustelu (Data): havainto, tieto, esimerkki

Väite (Claim): se mitä haluat kuulijan hyväksyvän

Perustelusta siirrytään väitteeseen.

2) Oikeuttaja (Warrant)

Oikeuttaja (Warrant) on yleinen periaate, jota ei aina lausuta ääneen. Se oikeuttaa siirtymisen perustelusta väitteeseen. Usein juuri tämä kohta herättää erimielisyyksiä.

Tälläkin pääsee jo pitkälle. Mutta joskus tarvitaan lisäpalikoita.

3) Tuki (Backing)

Mihin oikeuttaja perustuu? Tutkimuksiin, tilastoihin, asiantuntijalausuntoihin, yleiseen elämänkokemukseen jne.

4) Modaalisuus (Qualifier)

Mikä on väitteen varmuusaste? Todennäköisesti, usein, suurimmassa osassa tapauksia jne.

5) Varauma (Rebuttal)

Väitteeseen on usein poikkeuksia.

Kuinka Toulmin toimii käytännössä?

Toulminin mallia käytetään, kun halutaan ymmärtää, miten argumentti on rakentunut. Se jakaa argumentin osiin – väitteeseen, perusteluun ja oikeuttajaan – ja paljastaa, mihin väite nojaa ja missä sen heikkous voi piillä.

Mallia voi hyödyntää kirjoittamisessa, esiintymisessä ja keskustelujen tulkinnassa, eli aina kun tavoitteena on selkeä ja järkiperäinen ajattelu.