Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston tuore kampanja ajaa parannusta erityisesti niiden turvapaikkaa hakevien lasten asemaan, jotka nykyisellään joutuisivat otetuiksi säilöön.

Kampanja on mielestäni oikealla asialla. Sen markkinoinnissa käytetään kuitenkin väitteitä, jotka herättävät kysymyksiä.

Ensin taustatietoja:

Ulkomaalaislain mukaan (pykälä 121) ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön, mikäli hän 1) vaikeuttaa huomattavasti oman asiansa tutkintaa tai karkottamistaan maasta, 2) hänen henkilöllisyytensä pitää selvittää tai 3) on perustellut syyt olettaa hänen syyllistyvän rikoksiin.

Suomessa on vain yksi säilöönottoyksikkö, ja se sijaitsee Helsingissä Metsälän vastaanottokeskuksessa. Kyse on suljetusta talosta, josta ei pääse pois. Talon sisustus muistuttaa leirikeskusta. Asukkaat nukkuvat useamman hengen huoneissa, ja talossa on yhteisiä ajanviettoon tarkoitettuja tiloja.

Lapsille Metsälän yksikkö ei ole hyvä paikka. Lasten leikkeihin ei löydy luontevia tiloja, ja ulkoilumahdollisuudet ovat kovin rajoittuneet.

Metsälän yksikkö on nykyään koko ajan täynnä, joten sinne siirrettävät joutuvat yleensä viettämään aikaa useita päiviä ensin poliisivankilassa, eli putkassa. Putka on tietenkin vielä säilöönottoyksikköäkin karumpi paikka.

Amnestyn kampanjan www-sivu löytyy täältä: http://sailo.amnesty.fi/

Sivun rakenne on seuraava: Alareunasta löytyy asiaan liittyviä taustatietoja, joiden avulla lukija pääsee perille, mistä säilöönotossa on kyse. Sen lisäksi että lukijalle tarjotaan hillittyä asiatietoa, sivulla pyritään vaikuttamaan myös ihmisten tunteisiin. Eräänlaisena tunteellisena kiihdyttäjänä käytetään ministeri Päivi Räsästä.

Sivuilla vieraileva voi allekirjoittaa vetoomuksen, joka osoitetaan ministeri Räsäselle. Vetoomustekstissä nostetaan esille se, että hallitus on vuonna 2011 luvannut lopettaa yksinäisten ulkomaalaisten lasten säilöönoton, mutta edistystä ei asiassa ole tapahtunut. Räsästä pyydetään lunastamaan nyt tämä lupaus.

Vetoomus on varustettu raflaavalla kysymyksellä ”Hyvä Päivi Räsänen, kuuluvatko syyttömät lapset poliisivankilaan?” Oheen on editoitu huomattavan isokokoinen kuva leveästi hymyilevästä Päivi Räsäsestä.

Ei ole kaukaa haettua, että kampanjassa pyritään sytyttämään lukijassa tarpeellinen kiukku, joka innostaa allekirjoittamaan vetoomuksen. Onhan tunnettua, että Päivi Räsänen herättää tavattomasti ärsytystä joissakin ihmisissä. Tuskin on sattumaa, että juuri tässä yhteydessä Räsäsen kuva on erittäin suuri ja hymy leveääkin leveämpi.

Jos tämä on ollut tarkoitus, siinä tunnutaan onnistuneen: Amnestyn Facebook-sivulla kampanjasta esitetyt kommentit ovat pääasiassa Räsäseen kohdistuvia kiukunpurkauksia.

Nämä havaintoni eivät ole kampanjaa arvostelevia, vaan neutraaleja kommentteja kielellisestä ja visuaalisesta retoriikasta.

Sen sijaan kysymyksiä nostattaa väite poliisivankilaan eli putkaan teljetyistä lapsista.

Puhe putkaan sijoitetuista lapsista ei esiinny ainoastaan vetoomuksen yhteydessä olevassa raflaavassa kysymyksessä. Se löytyy heti sivun yläreunasta, ensimmäisestä kappaleesta: ”Lapset kuuluvat päiväkotiin, kouluun tai skeittipuistoon. Eivät poliisivankilaan.”

Myös kampanjan tiedotteessa puhutaan samasta asiasta. Toiminnanjohtaja Frank Johannsson toteaa siinä seuraavasti: ”Poliisin tilastojen perusteella vuonna 2010 putkassa oli jopa 17 lasta. Tiedoista ei selviä, olivatko he tulleet yksin vai perheidensä kanssa.”

Putkassa viruvista lapsista on selvästi tehty kampanjan retorinen kärki – epäkohta, jonka luulisi herättävän ihmisten huomion.

Minun huomioni se ainakin herätti. Kysyn itseltäni, voiko tämä pitää paikkansa? Onko todella mahdollista, että Suomessa teljetään lapsia poliisivankilaan useiksi päiviksi?

Päätin ottaa asiasta selvää.

Tutustuin ulkomaalaislakiin. Pykälän 123 mukaan alaikäistä ulkomaalaista ei saa sijoittaa poliisivankilaan yksin. Tämä tuntuu leikkaavan kärkeä Johanssonin spekulaatiolta. Mikäli ei ole painavaa syytä epäillä, että lakia on tällä kohtaa rikottu, on syytä olettaa, ettei ulkomaalaisia lapsia ole ainakaan yksin ollut poliisivankilassa. Johansson itsekin toteaa, ettei asiasta ole sen tarkempaa tietoa.

Mutta olisiko poliisivankilassa ollut lapsia vanhempineen?

Yritin saada tietoja poliisilta, mutta tämä reitti osoittautui hitaaksi. Pitää odottaa ensi viikkoon ja katsoa, josko asia etenisi.

Otin myös yhteyttä Metsälän vastaanottokeskukseen ja tiedustelin heidän näkökulmaansa asiaan. Apulaisjohtaja Mikko Mäkinen vastasi ystävällisesti tiedusteluuni ja valotti tilannetta laajasti.

Heillä ei ole käytössä poliisin tilastoja siitä, keitä on pidetty poliisivankilassa. Hän kuitenkin mainitsi, ettei muista tietoonsa tulleen yhtään tapausta, jossa heille siirretty lapsiperhe olisi ennen sitä ollut sijoitettuna poliisivankilaan. Lisäksi hän sanoi muistavansa yksi tai kaksi tapausta, jossa seitsemäntoistavuotias on ollut poliisivankilassa vanhempansa kanssa ennen heille siirtymistään.

Mäkisen muistikuvan ja Johanssonin lausunnon välillä on suuri jännitys. Mikä selittää sen, että Johanssonin mukaan poliisivankilassa olisi vuonna 2010 ollut sijoitettuna 17 lasta, jos Mäkinen ei muista tällaisesta mitään?

Tutustuin Metsälän yksikön julkisiin tilastoihin. Niiden mukaan säilöönottoyksikössä on vuonna 2010 ollut juurikin 17 lasta. Ajankohta ja lukumäärä ovat samat kuin Johanssonin lausunnossa. Onko tämä yhteensattuma?

Olisiko käynyt niin, että Amnesty on sekoittanut Metsälän yksikön ja poliisivankilan tässä keskenään? Mikäli näin on tapahtunut, kampanjan raflaavat väitteet eivät perustuisikaan tosiasioihin.

Asia selviää vain tarkistamalla. Otin yhteyttä Amnestyyn ja kerroin heille kysymyksistäni. Pyysin, että he tarkistaisivat vielä kerran tiedon putkaan sijoitetuista lapsista, ja mikäli ovat tehneet tässä virheen, korjaavat kampanjan väitteitä enemmän totuutta vastaaviksi.

Jos taas tieto putkassa olleista ulkomaalaisista lapsista osoittautuu tarkistuksenkin jälkeen paikkansa pitäväksi, esitin haluavani saada tietää, miten tällaisen tiedon lähteeseen, eli poliisin tilastoon, voisi päästä tutustumaan.

Arvatenkin olemme tässä asiassa viisaampia ensi viikon alussa.