Nörtin esiintymisopas on ratkaisu kaikkeen. Se on enemmän kuin 42. Se on enemmän kuin levutusmanuaali World of Warcraftiin. Se on ultimaalinen esiintymisen cheat sheet.

Kyseinen teksti löytyy uuden esiintymisoppaan takakannesta. Näppärä idea: markkinointiviesti filtteröi ostajaehdokkaat. Jos tajuat joka sanan, olet ehdotonta kohderyhmää.

Janne Jääskeläisen ja Katleena Kortesuon yhdessä laatima Nörtin esiintymisopas: Suoritusmanuaali substanssiosaajille (Talentum 2013) sopii nimensä mukaan keskivertoa enemmän niille lievästi sosiaalisuusrajoitteisille ihmisille, jotka mieluummin tutustuvat TU 22M -hävittäjän aseistukseen tai klingonien kulttuuriin kuin yrittävät sytyttää oivalluksillaan työkaverinsa täyteen intoa.

Kirjoittajista Janne Jääskeläinen on digimediatoimiston johtaja ja kirjoittajakaksikosta ehdottomasti se nörtti, mutta on laatimansa tekstin perusteella miettinyt esiintymistä selvästi pintaa syvemmältä. Katleena Kortesuo on puolestaan viestintäkonsultti ja tietokirjailija, jonka ammattitaidon keskiöön esiintymiseen liittyvät kysymykset kuuluvat.

Kortesuo pitää myös suosittua blogia eioototta.fi, jossa hän kertoo toisinaan harrastuksistaan. Hän on voittanut tänä vuonna näyttämötaikuuden Suomen mestaruuden ja koluaa kesäisin keskiaikatapahtumia, joissa hänen roolihahmonsa on ”ö-luokan maksullinen nainen” (http://eioototta.fi/iskalla-on-kuppa/). Tämän perusteella uskallan arvioida, että myös Kortesuon kohdalla nörttimittari vähintäänkin värähtää.

Takakansiteksti antaa myös vinkin kirjan tyylilajista. Jotkut kirjat on maustettu huumorilla ja toiset, hieman hassummat teokset, on kuorrutettu huumorilla. Tämä opas on uskoakseni marinoitu siinä. Olisi hyödytöntä lainata tässä suupielet hymyyn nostattavia letkaisuja, koska kirja on niitä täynnä. Liiallinen lukeminen sattuu naamaan (varoitus).

Kirja on siis hauska ja tekijät alojensa tosiosaajia. Ovatko he onnistuneet laatimaan oppaan, josta voisi olla aitoa hyötyä nörtille, jolle työtehtävien myötä lankeaa puhe- ja esiintymistehtäviä?

Sisällysluettelosta paljastuu kirjan rakenne. Liikkeelle lähdetään perusasioista, hetkestä ennen esiintymistä, eli esiintyjän ulkoisesta olemuksesta. Ohjeet ovat ilahduttavan suoria: käy suihkussa, pese tukkasi, älä unohda deodoranttia, putsaa kynnenaluset, älä kaiva nenääsi (tai mitään muutakaan onteloa). Tätä seuraavat simppelit mutta toimivat pukeutumisvinkit niin miehille kuin naisille. Lukijaa ohjastetaan myös kädestä pitäen siihen, kuinka esittäydytään ja kätellään ja mitä tehdään, jos jännittää.

”Itsestään selvää!” saattaa joku lukija tuhahtaa, mutta omasta kammiostaan kohti valoa ja ihmisten maailmaa kurkottavalle kokemattomalle esiintyjälle näistä vinkeistä saattaa olla todellista hyötyä.

Työelämässä erilaiset presentaatiot ovat jokapäiväistä kauraa, ja Nörtin esiintymisopas tarttuu niihin heti sen jälkeen, kun esiintyjä on saatu muistuttamaan ulkoisesti enemmän ihmistä kuin maahista. Lähtökohta on selkeä: parempi esitys peittoaa aina kömpelömmän – jopa silloin, kun ensimmäisessä asia-argumentit ovat päin honkia ja jälkimmäisessä faktat kohdallaan.

Nörttilukija oppii kirjan avulla myös käyttäytymään palavereissa ja kirjoittamaan tolkullista tekstiä. Sosiaalisen median ulapat ja karikot käydään läpi: tekijöillä on antaa arvokkaita purjehtimis- ja luovimisohjeita.

Jos nörtti pääsee/joutuu television, radion tahi lehtihenkilön haastateltavaksi, hän pärjää kyllä kirjan antamilla tiiviillä, mutta asian ytimeen osuvilla ohjeilla. Lopuksi on tarjolla nippu vaikuttamiskeinoja, joita esityksissä kannattaa käyttää. Kirjoittajat myös ohjaavat lukijaa eteenpäin: kuinka kasvaa esiintyjänä sen jälkeen, kun on laskenut tämän kirjan kädestään.

Nörtin esiintymisopas on hyvin käytännönläheinen opas. Se ei ole kovinkaan pitkä, eikä siten esiintymisen filosofiaa syvältä luotaava, mutta sen antamat konkreettiset ohjeet ovat kaikki koeteltuja ja auttavat varmasti aloittelevaa ja kokenuttakin esiintyjä. Selkeän ja hauskan esitystavan tähden soisin, että myös monet tietokirjailijat tutustuisivat kirjaan. Tällaista tekstiä olisi mukavaa lukea useamminkin.

Kriittinen lukija voi pohtia sitä, että kaikki kirjan asia ei kosketa suullista esiintymistä, jollaiseksi esiintyminen esiintymisoppaissa yleisesti ymmärretään. Olisiko erilaisiin suullisen esiintymisen lajeihin kannattanut panostaa enemmän ja jättää kirjoittaminen ja sosiaalinen media vähemmälle? Toisaalta lukija (kuten allekirjoittanut) voi myös nauttia kirjan kokonaisvaltaisuudesta. Vinkkejä annetaan kaikenlaiseen esiintymiseen.

Kaikista teoksen ohjeista ei tarvitse olla samaa mieltä. Esimerkiksi kirjoittajat eivät itsekään noudata sitä ohjettaan, että Power Point -diassa saa olla korkeintaan kaksi riviä tekstiä. Monessa kirjasta löytyvässä esimerkkidiassa on tekstiä neljä riviä tai jopa enemmän.

Pohdin myös sitä kirjoittajien tuomiota, että Facebook on vain huvittelua varten. ”Siinä missä Twitter on tiukkaa asiaa, Facebook on etupäässä höttöä ja hauskoja linkkejä.”

Itse näen Facebookin käyttömahdollisuudet paljon valoisammin. Firmojen FB-sivuilla tai asiantuntijoiden omilla ammattisivuilla (erotuksena henkilökohtaisista FB-tileistä) voidaan parhaimmillaan käydä syvällisiä ja pitkiäkin keskusteluja kiinnostavista teemoista.

FB-sivun ylläpitäjä voi tällaiseen aktiivisesti myös ohjata omilla kirjoituksillaan ja linkityksillää. Tällaista FB:ssa käytävää keskustelua eivät kahlitse Twitter-viestin rajoitettu ja lyhyt merkkimäärä.

Kirjoittajat ovat innoissaan Twitteristä, mutta itse pidän sen käyttöliittymää epäkäytännöllisenä pitkiin tai laajoihin keskusteluihin. Twitter ei myöskään suinkaan ole vain ”tiukkaa asiaa”, vaan usein käynnissä on jonkinlainen hassuttelu- ja nasevuuskilpailu: kuka osaa lohkaista parilla sanalla osuvimmin. Tyhjänpäiväisen lörpöttelyn määrä Twitterissä on myös täysin verrattavissa Facebookiin.

Nörtin esiintymisoppaan kirjoittajat ovat kuitenkin osoittaneet kirjassaan sellaista hassuttelua ja nasevuutta yhdistettynä ”tiukkaan asiaan”, että en epäile suositella heidän kirjaansa niin esiintymishaluisille kuin esiintymiskammoisillekin.