Eikö olisikin hienoa, jos esittämäsi ajatus jäisi ihmisten mieleen muhimaan, he muistaisivat sen vielä pitkän ajan kuluttua ja kertoisivat siitä kollegoilleen ja ystävilleen? Näin oivalluksesi lähtisi leviämään ja saisi aikaan toivomaasi muutosta.
Mikään ei estä suunnittelemasta puhettasi niin, että sillä on parhaat edellytykset toimia juuri näin. Ensin pitää vain tietää, minkälaisilla viesteillä on taipumus jäädä elämään ihmisten mieliin.
Asiaa on onneksi tutkittu. Yksinkertaiset mutta toimivat ohjeet tällaisten viestien suunnitteluun antavat veljekset Chip ja Dan Heath kirjassaan Made to Stick.
Ideaalin mieleen tarttuvan ja eteenpäin leviävän ajatuksen ominaispiirteet ovat: yksinkertaisuus, odottamattomuus, konkreettisuus, uskottavuus, tunnepitoisuus ja kertomuksellisuus.
Yksinkertaisuus
Monimutkainen selvitys tai laveasanainen lörpöttely eivät jää kenenkään mieleen. Samoin pitkät listat unohtuvat välittömästi. Mutta jos löydät viestisi ytimen ja osaat pukea sen selkeästi sanoiksi, vaikka vertauksenomaiseksi kokonaisuudeksi, mahdollisuudet sen muistamiseen lisääntyvät huimasti.
Odottamattomuus
Jos viestisi yllättää ja synnyttää kiinnostusta ja uteliaisuutta, olet onnistunut. Intuition vastaiset tiedot pysäyttävät aina: jos asiat eivät todellisuudessa menekään, niin kuin yleensä oletetaan, seurauksena on yllättyminen ja kiinnostuminen. Mieti onko viestissäsi sellaisia yllättäviä tekijöitä, joita kuulijasi eivät osaa odottaa. Korosta niitä!
Konkreettisuus
Abstrakti yläpilvi ei liikauta tunteitamme, eikä kyllä yleensä järkeämmekään. Sen sijaan jos kuulemme puheen, jossa konkreettisesti kuvaillaan tapahtumia tai esineitä, voimme nähdä kuulemamme sanat mielessämme. Näinhän satoja ja tuhansia vuosia säilyneet vertauksetkin toimivat: abstrakti ajatus puetaan vertauksen muotoon, jossa esiintyy konkreettisia asioita kuten kiviä, puita, eläimiä, ruokaa ja ihmisiä.
Uskottavuus
Viestisi pitää olla uskottava. Uskottavuutta synnyttävät luottamusta nauttiva puhuja tai pätevät todistelut, esimerkiksi tutkimustietoon vetoaminen. Parhaiten uskottavuutta syntyy kuitenkin silloin, jos kuulijan itsensä on helppo testata sanomasi. Kun kykenet esittämään ajatuksen, jonka kuulijat voivat joko välittömästi tai pienen pohdinnan jälkeen todeta uskottavaksi, viestilläsi on hyvät mahdollisuudet menestyä olemassaolon kamppailussa.
Tunnepitoisuus
Kylmät numerot, tilastot ja tutkimukset harvoin liikuttavat sisäisiä tuntojamme. Mutta jos osaamme pukea viestimme elävän elämän esimerkkeihin kuten ihmiskohtaloihin, kuulijat tulevat liikutetuiksi. Tunne voi olla myönteinen tai kielteinen, ilo tai kauhistus, huvittuminen tai inho. Kaikki viestiisi liittyvät tunnekokemukset auttavat ihmisiä muistamaan sen.
Kertomuksellisuus
Lukuisat tutkimukset tukevat sitä jo tuhansia vuosia tunnettua seikkaa, että kertomukseksi puettuna viestiämme kuunnellaan tarkkaavaisemmin, se muistetaan paremmin ja se synnyttää syvempiä tunnekokemuksia. Kertomuksen juoni on ikään kuin helminauha, ketju, joka koostuu toisiinsa linkittyvistä tapahtumista. Tällainen jää helposti mieleen ja mikä tärkeintä, se on helppo kertoa eteenpäin.
Kun seuraavan kerran kirjoitat puhetta tai mitä tahansa viestiä, jonka haluat jäävän ihmisten mieliin ja leviävän, ota esille Heathin veljesten kuusi periaatetta ja laadi sanomasi niitä avuksi käyttäen.
Ajankohtainen esimerkki:
Komiat-lehti julkaisi 20.12. pääkirjoituksenaan Neea 6v:n kirjeen joulupukille, jossa kirjoittaja toivoo joululahjaksi sitä, etteivät vanhemmat riitelisi ja joisi ”kaliaa”. Lapsen käsialalla kirjoitettu teksti levisi laajasti sosiaalisessa mediassa:
http://www.komiatlehti.fi/uutiset/online-uutiset/paras-joulu-kaikista-paras-1.1308165
Vaikka kyseessä onkin sähköisesti levinnyt juttu eikä suusanallisesti eteenpäin kerrottu kertomus, voidaan tämänkin suosiota arvioida Heathin veljesten periaatteiden valossa.
(Kirje saattaa hyvin olla jostain muusta kuin lapsen kynästä. Hyviä argumentteja tämän puolesta on esittänyt Katleena Kortesuo blogissaan: http://www.eioototta.fi/2012/12/onko-neea-olemassa.html)
Kirjoitus on yksinkertainen. Se on lyhyt mutta pitää silti sisällään väkevän viestin: lapsi on valmis luopumaan muista lahjoistaan, jos vain saisi riidattoman ja päihteettömän joulun.
Teksti on odottamaton. Pääkirjoituksen paikalla ei yleensä julkaista lasten laatimia kirjeitä. On myös odottamatonta, että lapsi laatii näin ytimekkään syvällisen kirjeen.
Kirjeessä on konkretiaa: ”Monster High”; -lelu, vanhempien riitely, ”kalian” juominen.
Kirje on ollut sen verran uskottava, että monet ovat ottaneet sen aitona, lapsen kirjoittamana. Varmasti jotkut ovat kriittisten ajatusten hiivittyä mieleen halunneet kuitenkin uskoa kirjeen olevan aito, koska sen vetovoima perustuu paljolti lapsen autenttiseen kokemukseen, joka välittyy kirjallisesti. – Tarkempi tarkastelu herättää sitten kriittisiä kysymyksiä, joita mm. Katleena Kortesuo on blogissaan tuonut esiin.
Kirjeen suosio sosiaalisessa mediassa perustunee eniten sen tunnepitoisuuteen. Kirjehän on vallan riipaiseva: se kutsuu osallistumaan lapsen kokemukseen, jossa hän on valmis luopumaan joululahjoista, jos vain saisi rauhallisen joulun.