Kun koulutan yrityksissä ja organisaatioissa ryhmiä tai sparraan yksittäisiä puhujia, haluan antaa osallistujille kokonaisvaltaisen paketin vaikuttamistaitoja. Vaikuttava puhe ei synny vain paperille kirjoitettuna tai muistilapuille raapustettuna vaan sitä pitää harjoitella – ja esiintymisellä on ratkaiseva merkitys lopputulokseen.
Jo antiikin puhujat tiesivät, että retoriikka ei ole vain puheen aiheiden ja argumenttien keksimistä (inventio), puheen rakenteen hahmottelemista (dispositio), oikein sanojen ja retoristen keinojen löytämistä (elocutio) ja puheen opettelemista ja painamista mieleen (memoria). Se on myös viestimistä eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla (actio). Niinpä harjoitutan aina myös näitä.
Esiintyjän kehonkieltä voi harjoitella ja hioa loputtomiin, ja jotkut esiintymisvalmentajat ovatkin erikoistuneet tähän. Aiheesta on myös kirjoitettu runsaasti kirjoja (joista erityissuositus menee Richard Newmanin mainiolle teokselle You Were Born To Speak).
Itse olen huomannut, että valtaosa puhujista nostaa vaikuttavuutensa uudelle tasolle jo muutamalla yksinkertaisella keinolla, jotka on helppo ottaa käyttöön. Seuraavat tiiviit ohjeet sopivat erityisesti johtajille ja asiantuntijapuhujille, jotka haluavat viestiä uskottavuutta ja auktoriteettia.
Jalat
Ota vakaa seisoma-asento. Paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Asennon leveyden on hyvä olla sama kuin hartioiden leveys – ehkä rippusen leveämpi. Älä vispaa jalkojasi.
Hartiat ja pää
Seiso ryhdikkäästi mutta rennosti. Nosta leukaa niin, että se ei osoita alaspäin. Pidä pää suorassa, äläkä heiluta sitä. Katso ihmisiä silmiin. Hymyile ystävällisesti.
Kädet
Puheenvuoron alussa kädet voivat roikkua rennosti perusasennossa kummallakin kyljellä. Toinen hyvä lähtöasento on ns. BBC presenter hands, jossa kädet on liitetty kevyesti yhteen ja ne lepäävät suunnilleen navan korkeudella. Tämän alkuasennon jälkeen käsien on hyvä liikkua vapaasti ja elää puheen mukana – ja näin ne suurimmalla osalla ihmisistä tekevät aivan itsestään.
Liikkuminen
Perusasennon tulee olla ryhdikäs ja vakaa, mikä viestii itsevarmaa itsensä kantamista. Toisaalta tavoite ei ole seistä seipään nielleenä, vaan puhujalla tulee olla elastisuutta. Tämä syntyy yhtäältä käsien liikkeestä ja toisaalta siitä, että puhujankin on hyvä toisinaan liikkua (ellei sitten ole vangittuna puhujanpönttöön, joita yleisesti ottaen kannattaa välttää).
Voit siis hyvin vaihtaa paikkaa puheesi aikana. Näin osoitat hallitsevasi käytössäsi olevaa tilaa. Kun liikut, tee se määrätietoisesti – älä haahuile ympäriinsä tai ravaa edestakaisin.
Karisman vaikutelma syntyy levollisesta itsevarmuudesta. Näitä molempia – levollisuutta ja itsevarmuutta – on hyvä viestiä oman olemuksen ja kehon liikkeiden myötä.
Haluat välittää kuulijoille vaikutelman siitä, että välität heistä, haluat palvella heitä ja viihdyt heidän seurassaan. Toisaalta haluat heidän myös kokevan, että olet syvällisesti sitoutunut omaan asiaasi ja pidät sitä niin tärkeänä, että haluat jakaa sen muidenkin kanssa.
Esiintyjän olemusta, eleitä ja liikettä voi viilata huomattavasti syvällisemminkin, mutta näillä ohjeilla pääsee erinomaisesti alkuun.
Vaikka ohjeet ovat yksinkertaiset, niitä ei kannata ylenkatsoa. Olen kohdannut lukuisia puhujia, jotka luulevat hallitsevansa oman esiintymisensä, mutta todellisuudessa heiluvat ja liikehtivät levottomasti ja siten heikentävät vaikuttavuuttaan. He eivät vain itse huomaa sitä, tai sitten he luulevat olevansa hyvällä tavalla ”rentoja”.
Ota nämä kehonkielen vinkit haltuun – kokeile, harjoittele ja vaikka videoi itseäsi, kun esiinnyt. Siten saat vakuuttavasti tuettua omalla olemuksellasi tärkeää sanallista viestiäsi.