Tekstiä voidaan huomion herättämiseksi kursivoida (tai lihavoida tai alleviivata). Lukija ymmärtää heti, että tämä on tärkeää ja kiinnittää siihen erityistä huomiota. Mutta kuinka tehdä sama temppu puheessa?

Kun olet laatinut iskevän kiteytyksen, jonka toivot pyörivän kaikkien mielessä ja seuraavan päivän otsikoissa, sinun kannattaa varmistaa viestisi perillemeno. Keskitä kuulijoittesi huomio sanoihisi pienellä alukkeella. Esimerkiksi:

Haluan nyt tehdä erityisen selväksi, että…

Hyvät ystävät, vetoan nyt suoraan teihin: …

Jälleen kerran haluan toistaa sen, mitä aina sanon, kun tämä asia nousee esille: …

Keino on erittäin yleisesti käytetty; vastaavanlaisen alukkeen löytää melkein mistä tahansa historian suuresta puheesta.

Erityisesti amerikkalaiset poliitikot ovat ihastuneet tällaisiin huomiofraaseihin. Yleensä ne ovat lyhyitä ja iskeviä.

Barack Obaman ehdoton suosikki on ”make no mistake”, eli suomeksi suurin piirtein ”älkää kuvitelkokaan, että olisin väärässä”. – Mielenkiintoista on, että myös George W. Bush suosi tätä ilmaisua.

Tämän keinon käyttämisessä on myös riskinsä. Kun puhuja suoraan pyytää kuulijoiden huomiota omille sanoilleen, hän toivoo sitä samalla myös itselleen.

Vaarana on itsekeskeinen, tärkeilevä vaikutelma. Esimerkiksi ”make no mistake” on ilmauksena niin vaativa, että se herätti ainakin Bushin aikana kuulijoissa myös kielteisiä reaktioita.

Epätoivottuja sivuvaikutuksia voi minimoida yksinkertaisella tavalla: tällaista huomiofraasia kannattaa käyttää puheen aikana vain yhden kerran ja se on syytä sijoittaa loppupuolelle puhetta, jossa kuulijoiden luottamus puhujaa kohtaan on suurinta ja he ovat muutenkin myönteisten, innokkaiden tunteiden valtaamia.