Paavi Franciscus antoi elokuussa laajan haastattelun italialaiselle jesuiittalehdelle La Civiltà Cattolica. Haastattelu on nyt tullut julki, ja tänään monet suomalaiset tiedostusvälineet ovat uutisoineet siitä. Haastattelun virallinen englanninkielinen käännös on luettavissa yhdysvaltalaisesta jesuiittalehdestä America.
Miten suomalaiset tiedostusvälineet otsikoivat uutisensa paavin haastattelusta? Tässä valikoima:
MTV3.fi: Paavin yllättävä lausunto: Kirkon unohdettava oppinsa abortista ja ehkäisystä
Turun Sanomat: Paavi: Kirkon unohdettava pakkomielteiset oppinsa
(Aiemmin TS oli otsikoinut saman jutun hieman toisin: Paavi: Kirkon unohdettava opit homoista ja abortista)
Iltalehti: Paavi: Kirkon unohdettava pakkomielteiset oppinsa – ”Rippituoli ei ole kidutuskammio”
YLE.fi: Paavi kohautti haastattelulla: Naisille valtaa, homoille armoa, rippi joskus kidutusta
Iltasanomat: Paavin uutuushaastattelu järkyttää vanhoillisia: suorat sanat homoista, eroista ja aborteista
”Unohtaminen” ja ”pakkomielteinen” vaikuttavat tulleen otsikoihin STT:n kautta, koska Turun Sanomien lisäksi ne esiintyvät monien maakuntalehtien uutisotsikoissa.
Mikä näitä uutisotsikoita yhdistää? Se, että ne vastaavat haastattelun sisältöä vain ohuesti jos eivät lainkaan.
Paavin haastattelu on kieltämättä merkittävä: Franciscus pohdiskelee kirkkoa ja omaa rooliaan hyvin avomielisesti, henkilökohtaisesti ja käytännönläheisesti. Tyyli on selvästi erilainen kuin monilla edeltäjillä.
Iltasanomien otsikko voi osittain olla oikeassa: uuden paavin tyyli saattaa järkyttää joitakin tahoja Katolisessa kirkossa.
Yllä olevista otsikoista syntyy kuitenkin sellainen vaikutelma, että niitä laatineet toimittajat ovat toivoneet haastattelun olleen vieläkin radikaalimpi, kuin se todellisuudessa on, ja tämä toiveajattelu on päässyt otsikoihin.
Mitä paavi sitten sanoo? Hänen näkemyksensä kiteytyy hyvin seuraavassa lainauksessa haastattelusta:
We cannot insist only on issues related to abortion, gay marriage and the use of contraceptive methods. This is not possible. I have not spoken much about these things, and I was reprimanded for that. But when we speak about these issues, we have to talk about them in a context. The teaching of the church, for that matter, is clear and I am a son of the church, but it is not necessary to talk about these issues all the time.
Paavin pointti on, ettei kirkon auta saarnata ainoastaan (only) abortista, homoliitoista ja ehkäisystä. Jos näitä aiheita käsitellään, se tulee tehdä oikeassa asiayhteydessä (in a context). Kirkon opetus on selvä (clear), eikä paavi ole sitä muuttamassa, mutta ”ei ole välttämätöntä puhua näistä asioista koko ajan”.
Tämä viesti tulee hyvin esille Helsingin Sanomien otsikoinnissa: Paavi: Kirkon ei pitäisi jähmettyä homojen ja abortin vastustamiseen
Paavi ei siis kehota ”unohtamaan” kirkon oppeja, eikä kutsu niitä ”pakkomielteisiksi”. Sen sijaan hän kyllä sanoo:
The dogmatic and moral teachings of the church are not all equivalent. The church’s pastoral ministry cannot be obsessed with the transmission of a disjointed multitude of doctrines to be imposed insistently.
Eli, papiston ei pidä suhtautua pakkomielteisesti (cannot be obsessed with) hajanaisten oppikokonaisuuksien välittämiseen.
Entä onko rippi paavin mielestä ”joskus kidutusta”, niin kuin YLE antaa otsikossaan ymmärtää?
The confessional is not a torture chamber, but the place in which the Lord’s mercy motivates us to do better.
Käännös: ”Rippituoli ei ole kidutuskammio vaan paikka, jossa Herran armo motivoi meitä toimimaan paremmin.”
Rippi ei ole paavin mielestä kidutusta.
Katolinen kirkko on sen verran keskeinen uskonnollinen toimija maailmassa, että siitä olisi suotavaa saada suomalaisillekin paikkansa pitävää tietoa. Muuten uutisten lukijoiden käsitykset pohjautuvat enemmän luuloihin, pelkoihin ja toiveisiin kuin tosiasioihin.
Paavin tuoreessa haastattelussaan esittämät näkemykset ovat merkittäviä uutisaiheita ilman ylimääräistä ja harhaanjohtavaa paisutteluakin.
Toimittajien on helppo tarkistaa, pitääkö heidän otsikointinsa yhtä uutisoitavan tapahtuman kanssa. Kun otsikoita huiskitaan miten sattuu, missä lienee vika: välinpitämättömyydessä, osaamattomuudessa, tietoisessa halussa vääristellä vai – toivon mukaan – kiireessä?
Sain STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopaiselta tiedon, että STT korjasi perjantaina päivällä aamuyöllä laatimansa uutisen otsikkoa ja sisältöä paremmin paavin haastattelu vastaavaksi. Korjattu uutinen on luettavissa mm. täällä: http://www.ess.fi/?article=429179
Rippi ei ole todellakaan, mitään kidutusta, vaan se on vapaehtoisesti tehtävissä. Jos joku haluaa ripittäytyä, niin se se täytyy tapahtua omasta halusta.
Jos kerran Raamatun sanaa saa tulkita ja soveltaa vapaasti oman agendansa pönkittämiseksi niin miksei sitten Paavin sanomisia?
Kiitos kommenteista Timo, Riku ja Heli!
Paavi lienee kanssasi tuosta samaa mieltä, Timo.
Riku, tokihan vapaassa maassa saa kaikenlaista vapaasti ”tulkita” ja ”soveltaa”. Mutta jos tiedotusvälineiltä odotetaan uutisointia, jossa tehdään oikeutta uutisoitaville tapahtumille, tulkinnoilla on rajansa.
Heli, hyvä pointti! Tuo on toiminut varmasti paremmin vielä menneinä vuosikymmeninä, mutta nykyisen sähköisen tiedonvälityksen aikakaudella kiinni jää armottoman helposti. Kuka tahansa voi helposti ja nopeasti tarkistaa netistä esimerkiksi vaikka paavin tuoreimpien lausuntojen sisällön. Ja jos otsikko on aivan överi, se herättää välittömästi epäilyksiä. Nämä paaviotsikothan ovat melkein yhtä uskottavia kuin olisi seuraava: ”Presidentti Obama esitti linjapuheessaan Yhdysvaltain siirtymistä sosialismiin.”
Osuva analyysi! Toimittajan perusammattitaitoon kuuluu osata otsikoida niin, että otsikolle on jutussa katetta. Liekö niin, että kun lausunnon antaja on toiselta kielialueelta, riittävän kaukaa, toimittaja tohtii paremmin panna mutkat suoriksi. Jos siteeraa suomalaista överiksi, siitä jää helpommin kiinni.
Huvittavaa sinänsä, että vast'ikään Yle et al. uutisoivat suureen, moralisoivaan ääneen siitä kuinka Iltalehti sai JSN:ltä langettavan tuomion kun eräälle kohulööppiotsikolle ei löytynyt faktillista tukea varsinaisen jutun sisällöstä.