Sauli Niinistö on taitava laatimaan tasavallan presidentin uudenvuodenpuheita. Laatu on ollut korkealla oikeastaan koko Niinistön presidenttikauden ajan vuodesta 2012. Mutta erityisesti jos mittarina pidetään ns. suuren yleisön kommentteja viime vuotisten puheiden jälkeen, presidentinlinnassa istuu kiistatta taitava puheiden laatija. Tämän vuoden puhe (teksti, tallenne) ei ollut poikkeus, vaan se keräsi runsaasti kiitosta ja vain vähän happamia kommentteja.
Niinistön puheiden salaisuus ei ole oikeastaan mitenkään salainen, vaan niiden vaikuttavuus koostuu yksinkertaisista elementeistä:
1) Punnittu asia
Suomalaiset usein harmittelevat, että meillä puheet ovat liian ”asiakeskeisiä” ja niissä on liian vähän tunnetta ja heittäytymistä. Tässä on pointtinsa: tunnetta ja heittäytymistä saisi olla usein enemmänkin.
Mutta suomalainen ”asiakeskeisyys” on nähdäkseni useimmiten laiskaa ajattelua ja löysää ilmaisua. Toisin sanoen, puhujat esittävät asiansa epäselvästi ja epäkiinnostavasti. Kuulijoita ei viitsitä palvella.
Asiakeskeisyydessä – eli hienosti sanottuna logoksessa – ei sinänsä ole mitään vikaa, jos asia on kiinnostava ja kuuntelemisen arvoinen. Katso YouTubesta muutama huippuluokan TED-puhe, niin huomaat, että ns. asiakeskeisyys on varsin korkealla, eikä tämä haittaa lainkaan kuuntelukokemusta – päinvastoin.
Presidentin uudenvuodenpuheessa keskeinen maailman ja kansallisten tapahtumien analyysi on erittäin punnittua ja ilmaisutapa on rönsyilemätön. Sen takia puhetta on helppo kuunnella eikä mielenkiinto herpaannu.
2) Selkeä rakenne
Niinistö on monissa puheissaan käyttänyt kolmen kohdan rakennetta. Näin oli esimerkiksi vuoden 2015 uudenvuodenpuheessa, jonka aiheina olivat turvallisuus, talous ja ympäristö, ja vaikkapa vuoden takaisten presidentinvaalien Ylen TV-puheessa, jossa hän puhui rauhasta kolmessa eri merkityksessä.
Tässä puheessa aiheita oli enemmän, mutta temaattiset kokonaisuudet erottuivat hyvin toisistaan, jolloin puhe tuntui selkeästi rakennetulta.
Niinistö on monesti ajatellut erityisesti puheiden aloituksia ja lopetuksia. Tällä kertaa avauksena toimi konkreettinen kuva maailman päättäjistä hiljentyneinä muistelemaan Ensimmäisen maailmansodan muistoa Pariisin Riemukaaren tuntumassa. Tähän Niinistö liitti vahvan ja ajatuksia herättävän kontrastin Riemukaaren alla palavista autoista, kun keltaliiviset mielenosoittajat ilmaisivat tyytymättömyyttään.
Puheen aloituksen pitää herättää kuulijat ja synnyttää kiinnostusta. Tällainen aloitus on omiaan sen tekemään.
Loppuun valittu runo noudattaa hienosti klassisia retoriikan oppeja, joiden mukaan pathokselle, eli puheen synnyttämille tunteille, sopiva paikka on erityisesti puheen loppupuolella. Pelkistetty ja kaunis katkelma Eeva Kilven runosta presidentin lausumana on sekä koskettava että ajatuksia herättävä.
3) Kuunneltavaksi sopiva kieli
Mielestäni Niinistön kieli on entisestään parantunut hänen uudenvuodenpuheissaan. Tällä tarkoitan sitä, että kieli sopii hyvin puhuttavaksi ja kuunneltavaksi. Lyhyitä virkkeitä, selkeitä ymmärrettäviä sanoja.
Kuunneltavaksi tarkoitettu kieli eroaa luettavasta tekstistä. Puhetta et voi pysäyttää ja kelata taaksepäin (ellet katso tallennetta), vaan se pitää voida ymmärtää heti. Niinistön kieli tekee kuuntelemisesta vaivatonta.
4) Retoriset keinot
Ystäväni ja kollegani Katleena Kortesuo kertoi Iltalehden haastattelussa hyvin puheesta löytyvistä kielellisistä keinoista, joten minun tarvitsee vain referoida Katleenaa:
Parirakenne. Esimerkiksi: ”Jos paras alkaa näyttää sekasortoiselta, kehnolta vaikuttaa ennuste koko maailmalle.” Tässä Niinistö asettaa kaksi tasaveroista lausetta rinnakkain, jolloin kokonaisuudesta tulee harmoninen. Katleena myös huomauttaa, että tämä rakenne mahdollistaa monenlaisten asioiden yhdistämisen.
Alkusoinnut: Lähekkäin olevat sanat alkavat samalla alkukirjaimella. ”Kiivaita kierroksia saava vääristelevä keskustelu on kurimus.” ”Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä.”
Pelkillä alkusointurakenteilla Niinistö on lisännyt vaikutelmaa siitä, että kyseiset kohdat on erityisen tarkkaan mietittyjä.
Käänteinen sanajärjestys: ”Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisten mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa.”
Katleenan antamien esimerkkien lisäksi käänteinen sanajärjestys on myös jo aiemmin mainitussa virkkeessä: ”Jos paras alkaa näyttää sekasortoiselta, kehnolta vaikuttaa ennuste koko maailmalle.” Tässä sanat ”sekasortoiselta” ja ”kehnolta” on saatu hienosti vierekkäin leikkimällä jälkimmäisen lauseen sanajärjestyksellä.
Tässä uudenvuodenpuheessa merkitykseltään hämäriä virkkeitä ei juuri ollut, mutta hieman hitaammin avautuva – ja paremmin luettavaksi tarkoitettuun tekstiin sopiva – on kieltämättä seuraava: ”Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan.”
Näillä yksinkertaisilla neuvoilla kuka tahansa voi saada puheistaan vaikuttavampia. Ohjeet puheiden kirjoittamiseen eivät sinänsä ole monimutkaisia, mutta niiden mukaan eläminen ja puheen laatiminen vaatii harjoitusta. Aloita siis harjoittelusi heti tämän vuoden ensimmäisestä puheestasi!