Mikä oli kevään kovimman talousseminaarin viesti?

Suomen-uusi-talous

Sain mahdollisuuden osallistua eilen keskiviikkona (9.4.) Suomen uusi talous -seminaariin. Tilaisuuden järjesti Lisa Sounio-Ahtisaari, joka on Kokoomuksen ehdokas eurovaaleissa. Lisa on myös puhujana 6.6. Retoriikan kesäkoulussa, jonka rehtorina toimin. (Kannattaa tulla kuuntelemaan, Lisa on tosi hyvä puhuja!)

Seminaari tarjosi talouden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen raskassarjalaisten puheenvuoroja. Äänessä olivat Sixten Korkman, Martti Ahtisaari, Risto E. J. Penttilä, Tero Ojanperä ja Marko Ahtisaari. Osallistujien veret sai kiertämään joogaopettaja Kylli Kukkin ohjaama aamuvenyttely.

Puheenvuorot olivat korkeatasoisia ja ajan hermolla. Syntyi kiinnostavaa keskustelua, ja tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Tein näpit hellinä muistiinpanoja, ja jaan nyt tässä puheenvuorojen parhaat palat.

Sixten Korkman: hyvinvointivaltio voi uudistua

Sixten Korkman pohti esityksessään sitä, onko suomalainen hyvinvointimalli tullut tiensä päähän. Korkmanin vastaus voimakkaasti tiivistettynä oli se, että nykyinen rakennelma on periaatteessa hyvä, mutta nyt tarvitaan uudistumiskykyä, luovuutta ja rohkeutta. Hän ei ole innostunut Hyvinvointivaltio 2.0 -puheista, joissa ollaan valmiita romuttamaan kaikki ja aloittamaan uudestaan puhtaalta pöydältä.

Korkman muistutti tutuista asioista, jotka kuitenkin monesti keskustelussa unohdetaan. Suomalainen hyvinvointivaltio on onnistunut merkittävällä tavalla investoimaan sosiaaliseen pääomaan. Se torjuu köyhyyttä ja antaa turvaa ihmisten epävarmuuteen ja pelkoihin.

Myös tasa-arvopyrkimyksissä on onnistuttu. Ihmisten elämää helpotetaan vaikeissa tilanteissa tulonsiirroilla ja toisaalta luodaan hyvät edellytykset selvitä itsenäisesti.

Hyvinvointimalli ei ole yksisuuntainen rahansyytöautomaatti, vaan sen ytimessä on vastavuoroisuuden ajatus: on esimerkiksi velvollisuus ottaa vastaan tarjottua työtä.

Korkman nosti esiin myös tunnetut ongelmat: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys julkisella sektorilla, korkeat verot, vaikeudet poliittisessa päätöksenteossa, työmarkkinoinen uudistumisongelmat. Hän katsoo, että päättäjien keskuudessa vallitsee yhteistymmärrys ongelmista, mutta suurta epäselvyyttä on siitä, kuinka edetä.

Korkman esitteli muutamia tienviittoja, joita seuraamalla hyvinvointivaltiota voidaan uudistaa. Hän totesi ettei hyvinvointivaltio tarvitse välttämättä olla antelias. Palveluja voidaan priorisoida. Tärkeää olisi selkeä hyvinvointilupaus, jotta ihmiset tietäisivät, mitä he voivat odottaa.

Tilannetta auttaisi suuresti, jos julkisen vallan tuottavuutta kyettäisiin nostamaan. Promillen nosto tällä saralla leikkaisi kestävyysvajeesta prosentin.

Verotusta ei voida kiristää loputtomiin. Pitää luoda edellytykset yksityisen sektorin mahdollisuuksiin toimia tehokkaasti, koska ratkaisu tilanteeseen löytyy lopulta sieltä. Kasvun edellytyksiä ei saada aikaan, jos julkisesta sektorista ei huolehdita. Ratkaisevaa on poliittinen tahto.

Lopuksi Korkman painotti Suomen henkistä tilaa: tarvitaan tervettä itseluottamusta. Tästä nousevat luovuus ja hyvät bisnesideat.

Martti Ahtisaari: pohjoismaista mallia maailmalle

Presidentti Martti Ahtisaari puhui pohjoismaisen hyvinvointimallin kansainvälisestä levittämisestä. Tämä on hänen mielestään järkevää, kun tarkastellaan, minkälaisia etuja pohjoismaisella mallilla on puolellaan.

Talouskasvu ei takaa kukoistusta, jos vaurautta ei saada jaettua tasaisesti ja eriarvoisuutta poistettua. Eriarvoisuuden vähentäminen vaikuttaa dramaattisesti: rikollisuus ja huumeidenkäyttö vähenevät, ihmisten terveys kohentuu ja elinikä kasvaa, koulutus ja ihmisten saavutukset ovat korkeammat, yhteiskuntaluokkien erot pienenevät ja ihmiset voivat siirtyä luokasta toiseen.

Näillä kriteereillä edistykselliset mallimaat maailmassa löytyvät Pohjolasta. Ahtisaaren mielestä pohjoismaista mallia voitaisiin hyvin edistää ja levittää aktiivisesti. Hän on yhteistyökumppaneiden kanssa jo tarttunut tähän ja projektia ajetaan eteenpäin määrätietoisesti.

Jotkut ovat varoitelleet oman erinomaisuuden ”tuputtamisesta”, ja on väitetty että tämä olisi ollut syynä mm. siihen, ettei Suomi päässyt YK:n turvaneuvoston jäseneksi. Ahtisaari tyrmää kuitenkin ajatuksen ja katsoo turvaneuvostotappion johtuneen muista syistä.

Ahtisaari muistutti, ettei hyvinvointivaltio tarkoita sitä, että kaikki tulee valtiolta. Valtio antaa mahdollisuuden, johon ihmisten tulee tarttua. Hänen mielestään sanonta ”jokainen on oman onnensa seppä” pitää paikkansa. Jokaisen tulee käyttää omia mahdollisuuksiaan niin hyvin kuin taitaa.

Risto E. J. Penttilä: yritykset voivat luottaa EU:iin – sittenkin

Risto E. J. Penttilä vertasi yritysten ja EU:n suhdetta avioliittoon. Aluksi syttyi romanssi, kun EU näytti tarjoavan suuria mahdollisuuksia. Yhteinen valuutta ja Lissabonin strategian lupaus Euroopasta maailman kilpailukykyisimpänä alueena siivittivät elon ihanaan arkeen.

Terrorismin vastainen sota alkoi vaikeuttaa elämää. Ilmastopolitiikka lisäsi sääntelyä. Yritykset olivat kuitenkin tässä vaiheessa vielä ymmärtäväisiä. Asiat menivät kuitenkin huonompaan suuntaan. Tuli vuosi 2008 ja talouskriisi. Nyt pohdittiin miten ylipäänsä saadaan pidettyä taloudet ja pankit toimivina.

Tämä merkitsi aviokriisiä: Penttilän termein sääntelytsunami, veromania ja pankkien demonisointi ovat saaneet yritysjohtajat näkemään EU:n yksinomaan kielteisenä.

Tämä on herättänyt monien kiinnostusta Kiinaa ja muita vähemmän demokraattisia valtioita kohtaan. On nähty, että yrityselämälle on siellä paremmat edellytykset.

Tällaiset maat ovat kuitenkin osoittautuneet monin tavoin pettymyksiksi. Yli puolet maailman talouskasvusta tulee jälleen kehittyvistä maista. Yhdysvallat on nousussa. Ranskassa otetaan yritysten huolet taas tosissaan. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU ja sen saavutukset vaikuttavat jälleen sellaisilta, että niistä kannattaa pitää kiinni.

Penttilä huomauttaa, että historiallisesti ei ole mitään uutta tai ihmeellistä siinä, että demokratian ja markkinatalouden yhteiseen kykyyn ratkoa ongelmia petytään. Näin on tapahtunut monta kertaa viime vuosisadan aikana.

Demokraattinen järjestelmä on kuitenkin osoittanut toipumiskykynsä. Vaikka näyttäisi siltä, että homma junnaisi paikallaan – vaikeatkaan päätökset eivät näytä vievän kehitystä eteenpäin – lopulta kuitenkin vaikeuksien yli päästään.

Demokratia on ikään kuin koko ajan vähän rikki, mutta kokonaisuus toimii. Totalitariassa on selkeät ratkaisut, mutta jos kokonaisuus ei toimi, kaikki romahtaa.

Tero Ojanperä: digitalisaation mahdollisuudet tylsissä bisneksissä

Tero Ojanperä, entinen Nokian palveluliiketoiminnan johtaja, kartoitti digitalisaation mahdollisuuksia. Hän katsoo että mahdollisuudet ovat suuret erityisesti ”tylsissä” bisneksissä. Ojanperä antoi esimerkin autonvuokrauksesta. Auto voidaan vuokrata netistä: saat tiedon auton sijainnista ja tekstarilla ovi aukeaa. Henkilökuluissa säästetään ja palvelu on kitkaton.

Tällä hetkellä erilaiset elektroniset sensorit esineissä, eläimissä ja ihmisissä lisääntyvät, ja niiden myötä kehittyy ”internet of things”, asioiden internet. Samaan kehityskulkuun liittyvät pilvipalveluiden lisääntyminen ja kännykkäapplikaatioiden tarjoamat mahdollisuudet. Ojanperä valotti kehitystä esimerkeillä uusista palveluista:

On kehitetty koiran stressitesti, joka voidaan tehdä kotona. Sensoriin pistetään koiran virtsaa. Tässä otetaan kuva puhelimella. Kännykkäsovellus kertoo koiran stressitason. Pilveen tuleva jatkuva data tarkentaa diagnooseja.

Suurten kaupunkien likakaivoja pitää aika ajoin huoltaa, mutta niiden sijainnista ei ole täysin tarkkoja karttoja. Uuden sovelluksen avulla likakaivot paikallistetaan heti. Sovellukseen syötettävällä tiedolla sijaintia voidaan vielä tästäkin tarkentaa.

Uudenlaisessa autopesulassa palvelu tunnistaa lähestyvän auton rekisterinumeron avulla. Älypuhelimella valitaan ohjelma. Ei tarvitse mennä erikseen huoltoasemalle, ja jo kotoa lähtiessä näkee kännykkäsovelluksen kautta jonotustilanteen. Ruuhka-aikoina pitkät pesuohjelmat otetaan pois valikoimasta.

Kodin nurkissa lojuvan ylimääräisen rojun voi digitalisoida ja siirtää palvelutarjoajan varastoon. Kun varasto on digitalisoitu, sitä on ehlppo käydä läpi älypuhelimella. Myös varastopalvelun tarjoaja voi tarkastella tavaroita ja vaikka tehdä ehdotuksia siitä, voidaanko turhaksi käynyttä tavaraa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Uber-taksipalvelussa taksin voi tilata älypuhelimella, jolloin saa välittömästi arvion ajasta, joka auton saapumiseen kestää. Matkaa ei makseta autossa, sillä applikaatio mittaa matkan ja veloittaa automaattisesti.

AirBnB tarjoaa mahdollisuuden vuokrata opiskelijaboksin sohvaa – ja nykyään myös muunlaisten asuntojen sohvia, sänkyjä ja vaikka koko huoneistoa. Majoittumisesta on tullut helppoa ja nopeaa.

Aina muutokset eivät ole nopeita. Sähköauto – vanha keksintö – on tästä hyvä esimerkki. Vasta nyt Teslan valmistamien sähköautojen myötä toimintasäde on saatu kilpailukykyiseksi. Nyt markkinoilla on luksusmalli, mutta kansanauton tulemisen myötä sähköautobisnes saattaa räjähtää.

Ojanperä katsoi digitalisoitumisen tarjoavan hyviä mahdollisuuksia suomalaiselle yrityselämälle. Haasteeksi voi osoittautua jähmeä viranomaissääntely, joten päättäjien kannattaa olla hereillä.

Marko Ahtisaari: internetin tulevaisuus

Toinen entinen Nokia-pomo, Marko Ahtisaari, esitteli internetin murrosta. Ihmisten kommunikointitottumuksissa on tapahtunut muutos sosiaalisen median myötä. Yritysten kannalta tämä merkitsee läpinäkyvyyttä. Huonoille tuotteille on vähemmän tilaa, kun tieto niistä leviää nopeasti.

Nykyään kaikki suunnitellaan mobiilisovelluksia ajatellen. Toimialoista poistetaan kitkaa. Kilpailukyky perustuu ohjelmistoihin. Myös Ahtisaari korosti asioiden internetin (internet of things) kehittymistä.

Ahtisaari esitteli, minkälaiset pelisäännöt toimivat tulevaisuudessa:

Resilience over strenght: Ne pärjäävät, jotka uudistuvat helposti.

Pull over push: Yritystoiminnan aluksi ei tarvitse kasata kaikkea. Pilvipalvelut yms. vedetään mukaan tarvittaessa.

Systems over objects: Kuinka ja kuka pitää internetin kokonaisuuksia kasassa.

Compasses over maps: Väärää suuntaa pitää voida korjata matkan varrella.

Practise over theory: Ensin rakennetaan toimiva palvelu ja siitä edetään eteenpäin.

Disobedience over compliance: Luodaan uusia käytäntöjä, eikä olla tyytyväisiä nykytilaan.

Emergence over authority: Ei määrätä palveluryppään tekemisiä vaan katsotaan miten palvelut toimivat.

Learning over education: Oppimista tapahtuu jatkuvasti.

Planning ja trying: Monissa ohjelmistopainotteisissa jutuissa yli puolet kustannuksista menee riskien arvioimiseen. Kannattaa ehkä mieluummin kokeilla ja tehdä.

Ahtisaaren mielestä Suomessa pitäisi parantaa tuotteistusta ja kaupallistamista. Tuotteiden tunne- ja empatiapitoisuus on syytä ymmärtää. Tarvitaan kunnianhimoa. Suomalaisista kaupungeista voidaan luoda kiinnostavia ulkomaiselle pääomalle.

Loppuajatus

Talous ei ole omaa alaani, mutta sitäkin virkistävämpää oli kuulla tiiviitä ja asiantuntevia esityksiä makrotalouden asiantuntijoilta. Isojen kehityskaarien ymmärtäminen on välttämätöntä valmistautumisessa huomiseen.

Itse tarkastelin tietenkin myös puhujien esiintymistä. Harjaantunutta oli, kaikilla. Kun asiat ovat täydellisesti hallussa, esiintymiskokemusta on vuosikymmenien verran ja tiedostetaan itsekin oma asiantuntijuus, luvassa on puheenvuoroja, joita väistämättä kuunnellaan tarkkaavaisesti.

2 thoughts on “Mikä oli kevään kovimman talousseminaarin viesti?”

  1. Kiitos kiitoksista Lisa! Onnittelut vielä näin suoraan korkeatasoisen seminaarin järjestämisestä. Puheenvuoroissa oli arvokkaita pointteja, ja ajattelin tällaisen esityksen palvelevan kiinnostuneita.

  2. Kiitos Antti Mustakalliolle perusteellisesta analyysistä.

    Seminaarimme tavoite oli haastava. Miten puhua hyvinvoinnin jakamisesta mahdollisimman monille ja samalla edistää talouden kehittymistä, mikä taas voi luoda eriarvoisuutta.

    Yritän omassa, vielä kehittyvässä poliittisessa filosofiassani edistää talouden ohella pienten asiaa, oli kyseessä yritykset, työntekijät tai muuten heikommassa asemassa olevat.

    Minut politiikkaan johdatti isolta osaltaan äitini elämäntarina.

    Äitini (synt.1933) sukupolven naiset eivät saaneet yhteiskunnan tukea yksinhuoltajille, eivät pitkiä äitiyslomia, eivätkä köyhästä perheestä tulevina kunnon mahdollisuuksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Naisen asema kehittyi fiksun politiikan ansiosta.

    Toivoisin osaavani poliitikkona tehdä hyviä päätöksiä, joilla on kauaskantoiset seuraukset.

    Näiltä seinaarin puhujaherroilta, ja varsinkin seminaarin alussa puhuneelta joogaopettaja ja Kylli Kukkilta sain paljon arvokkaita ideoita.

    Kiitos Antti että mahdollistat blogillasi että mahdollisimman moni pääsee tutustumaan seminaarin sisältöön.

    Tsemppiä retoriikan opetuksen kehittämiseen!

    Terveisin pienyrittäjä Lisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *