Vapise Pieni punainen kirja! Ja te vähän suuremmatkin kirjat, olittepa minkä värisiä tahansa, vapiskaa! Olette saaneet nimittäin vakavasti otettavan haastajan.
Tämäkin kirja on punainen, eikä mikään tiiliskivi. Se on Diktaattorin käsikirja!
Filosofi-dosentti-kirjailija Olli-Pekka Vainion ja viestintäkonsultti-tietokirjailija-taikuri Katleena Kortesuon yhdessä kirjoittaman opuksen päämäärä ilmoitetaan heti kannessa: ”Tavoitteena maailmanherruus”.
Lisää viisautta löytyy takakannesta: ”Diktaattorin käsikirja käsittelee sanoilla vaikuttamista. Se antaa satiirisesti ohjeita diktaattoreille ja sellaisiksi haluaville: tavoitteena on havahduttaa lukija siihen, kuinka häneen yritetään vaikuttaa.”
Kyseessä on siis eräänlainen valppaan kansalaisen käsikirja, jossa käydään läpi aikamoinen määrä erilaisia vaikuttamistaitoja- ja tekniikoita. Pahkasika-efekti tulee siitä, että kirjoittajat suosittelevat lukijaa käyttämään näitä kaikkia – kaikkein alhaisimpiakin temppuja – matkalla diktaattoriksi.
Kirjoittajia pitää onnitella siitä, että he ovat onnistuneet yhdistämään ihmeen hyvin vankan fakta-aineiston hillittömään huumoritykitykseen.
Kirjan viimeisellä 15 sivulla paljastetaan, mihin lähdeteoksiin tekijät ovat tukeutuneet. Taustalta löytyy niin filosofiaa (mm. Platon, Marx, Arendt, Žižek) kuin psykologiaakin (mm. Kahnemann, Stanovich, Janis).
Lisäksi kirjassa on koko liuta viittauksia ajankohtaisiin poliittisiin ja muihin julkisuuden tapahtumiin Suomessa ja maailmalla.
Huumoripuoli käy taas ilmeiseksi heti kirjan ensimmäisiltä riveiltä. Pieni lainaus makupalaksi:
Jos olet psykopaatti, taputa itseäsi rehvakkaasti olalle. Olet saanut syntymälahjana kyvyn, josta kuka tahansa superkonna olisi kateellinen. Ennen kuin tilaat itsellesi Hannibal Lecter -naamion, odota kuitenkin hetkinen. Psykopaatin kykyihin kuuluu erikoislaatuisten kokkaustaitojen lisäksi kyky näyttää täysin normaalilta jokamieheltä tai -naiselta. Tai itse asiassa vielä paremmin: psykopaatti näyttää poikkeuksellisen hyvältä ihmiseltä.
En malta olla lainaamatta vielä kohtaa, jossa kirjoittajat korostavat liiallisen itseluottamuksen merkitystä:
Ajattelepa vaikka, millaisia nimiä sotalaivoille annetaan. Amiraali Nelsonin laivastossa Trafalgarin taistelussa oli sellaisia laivoja kuin Victory, Leviathan, Conqueror, Minotaur ja Defiance. Pelkästään laivojen nimien kuuleminen synnyttää keskivertomiehessä välittömän halun vetää jotakuta turpaan. Ja Nelson miehineen höykyttikin vihollisiaan oikein kunnolla. Tulos olisi voinut olla Nelsonin kannalta heikompi, jos laivojen kyljissä olisi komeillut vaikkapa sellaisia poliittisesti korrekteja nimiä kuin Equal Outcome, Tranquility, Ordinary, Ephialtes ja Peaceful Negotiator.
Kirja jakautuu neljään pääosaan, joiden lisäksi lopussa annetaan vielä viimeiset rohkaisevat ohjeet diktaattorin kaidalle tielle mieliville.
Ensimmäisessä luvussa käydään läpi sitä, minkälaisista lähtökohdista diktaattoriksi kannattaa pyrkiä: mitä periaatteita diktaattorin on syytä muistaa.
Toisessa pääluvussa paljastetaan oleellisia psykologisia tosiasioista, jotka ihmismieliä hallitsemaan pyrkivän kansanjohtajan tulee ymmärtää. Moderni aivotutkimus on hyvin edustettuna. Lisäksi netin käyttö joukkojenhallinnan välineenä selvitetään niin, että yksinkertaisempikin ymmärtää.
Kolmannessa pääluvussa opastetaan tulevaa diktaattoria oikeaan kielenkäyttöön. Tekijät ovat koonneet kunnioitettavan määrän mahdollisia argumentaatiovirheitä ja virhepäätelmiä (ja rohkaisevat lukijaa soveltamaan niitä kaikkia).
Oma suosikkini – ja uusi tuttavuus – on ymmärtämättömyys-argumentti. Jos vastustajasi esittää seikkaperäisen ja monimutkaisen argumentin, jota on vaikea kumota, voit todeta näin:
Ohhoh, olipas siinä! Kerta kaikkiaan! Ettei nyt arvoisa vastustajani olisi kuitenkin joutunut oman viisautensa sokaisemaksi. Ymmärsikö tuota kukaan muu tässä huoneessa? Heh heh! Jos perustelut menevät tuollaisiksi, niin eikö sekin jo todista, että jotain on nyt pielessä…
Rahvas on välittömästi puolellasi, koska heistäkin on vaikea ymmärtää monimutkaisia esityksiä.
Viimeisessä luvussa kerrotaan diktaattorille, kuinka hänen tulee hallita, jotta valta säilyisi. Kaikki parhaat viimeisen kolmentuhannen vuoden aikana kenttäkokeissa testatut metodit ovat mukana.
Kirjoittajien hurtti ote tekee kirjasta hauskan ja helposti luettavan. Asiat esitetään myös ilahduttavan tiiviisti, eikä monessa tietoteoksessa rasittavaan lörpöttelyyn sorruta.
Kirjasta on ihan takuulla hyötyä kenelle tahansa, joka pyrkii jollakin tavalla vaikuttamaan toisiin. Ja tällaisia ihmisiähän on paljon: yrittäjät, johtajat, markkinointialan ammattilaiset, politiikan piirissä toimivat yms.
Monet kirjassa annetut ohjeet soveltuvat oivallisesti esimerkiksi (henkilö)brändäykseen tai vaikuttavaan kirjoittamiseen (tai puhumiseen!).
Itse tulen varmasti käyttämään Diktaattorin käsikirjaa tavalla tai toisella hyväkseni omassa työssäni.
Lopuksi haluan sanoa olevani ilahtunut siitä, että kirjassa on jopa pari esimerkkiä Retoriikan kesäkoulusta. Tätä vaikuttamistaitojen ammattilaisseminaaria pitänee jatkossa markkinoida myös tuleville diktaattoreille.